Nellan, Sulon ja Valkki Valkoisen kotisivut

Tässä siis talon komeus, Valkki Taipale - toiselta nimeltään Whitey Longway. Valkki on 12,5 vuotias todellinen herrasmies, joka ei syö elääkseen vaan ELÄÄ SYÖDÄKSEEN. Valkilla on pohjaton nälkä, mutta herra osaa olla myös hyvin nirso sen suhteen, mitä napaansa ahtaa.
Lihapaloja kastikkeessa: ei kiitos! Itähän syövät vain ne nuoret ja villikot, jotka eivät ole vielä ansainneet oloneuvoksen arvoa. Tarjolle raakaa maksaa tai patéeta, niin kyllä kelpaa.

Valkki on syntynyt 4.4.1994 erääseen taloon Savonkadun varrella, josta pieni, vielä nimeltämainitsematon kissojenystävä kävi pojan hakemassa uuteen kotiinsa  Terttu-äidin hyvään hoivaan. Valkki eli erittäin antoisan elämän Tetun kanssa, ja oli todella rakastettu ja hellitty kissapoika. Kun äiti sitten eräänä syksyisenä päivänä valitettavasti poistui keskuudestamme, alkoi Valkin elämässä uusi, mullistava vaihe. Valkki joutui muuttamaan vanhasta tutusta ja turvallisesta yläkerran kodista uuteen kerrostalokotiin Poitsilaan. Siellä Valkin otti hoiviinsa veikka (Osku), veikan izi ja veikan tyttöystävä Tiia (josta myöhemmin tuli Valkin ikioma mamma). Koska Valkki on sosiaalinen ja sopeutuvainen eläkeläinen, tottui hän uuteen asumismuotoon varsin nopeasti. Aina siihen asti kunnes tuli uusi muutto. Ja sitten taas uusi muuto. Ja vielä yksi. Viimeisin muutto oli kuitenkin Valkille todellinen onnenpotku, sillä veikka ja mamma onnistuivat muuttamaan takaisin herran vanhaan kotitaloon, ja vuoden kiertolaiselämän jälkeen Valkki pääsi takaisin omaan vanhaan kotiinsa!! Ja pikkumiehen ilo oli suuri.

Kaikkien muuttohässäköiden lisäksi Valkin elämän pisti noin vuosi sitten sekaisin pieni musta karvapallero, höperö koiranpentu nimeltä Nella. Valkki ei kertakaikkiaan voinut ymmärtää, miten veikka ja mamma saattoivat tehdä niin julman tempun, että hankkivat taloon sellaisen pienen räkättirastaan, joka tuntui pitävän kissaeläimiä vain todella kivoina leikkikaluina. Vastalauseena ja kapinana tälle tempaukselle, Valkki päätti asustella kuukauden saunan ylälauteella. Valkin elämä helpottui kuitenkin tämän kuukauden murjotuksen jälkeen, kun tapahtui muutto takaisin Savonkadulle. Yläkerta oli kuin taivaan lahja tälle arvokkaalle kissaherralle, koska pikkuneiti Sairaselta kiellettiin kokonaan yläkertaan pääsy. Valkista on edelleen todella hauskaa härnätä nyt jo toki jättimäiseksi kasvanutta koiranrotjaketta, kun sitä voi juoksuttaaa ympäri alakertaa ja juuri kun se on saamassa hänet kiinni, voi hypätä portaille ja koiruus joutuu jäämään portaiden alapäähän uikuttamaan ja inisemään perään. Nyt Valkki alkaa jo kuitenkin kelpuuttaa koiran osaksi tätä perhettä, koska suostuu jo makaamaan koiran kanssa vierekkäin sängyllä. Toki sitä hömppää pitää välillä vähän tassulla muistuttaa, että vanhaherra ei vielä ole valmis hyvin läheiseen suhteeseen.

Valkin maanpäällinen vaellus päättyi surullisesti viime maanantaina. Kissaherra piti viedä viimeisellle piikille, kun munuaisten vajaatoiminta oli edennyt hyvin pitkälle. Eläinlääkärin mukaan Valkilla ei olisi ollut luonnollistakaan elinikää enää montaa viikkoa, joten oli parempi päästää toinen pois, ennenkuin sille tulisi kovat kärsimykset. Eläinlääkärin mukaan Valkin munuaiset olivat pienen rusinan kokoiset, kun niiden pitäisi olla isojen luumujen kokoiset. On kissaheralla saattanut olla vaivoja jo pitkään, mutta se niin urheasti jaksoi loppuun asti. Jo pidemmän aikaa oltiin jo katseltu, kun Valkki alkoi vetäytyä enemmän olemaan yksin, kun ennen se oli aina siellä missä ihmisiäkin oli. Loppuun asti Valkki kuitenkin oli kiltti ja hyväntuulinen, eikä koskaan katsonutkaan perheen uusinta vauvaa pahalla.

Nyt Valkilla ei ole kipuja. Se haudattiin omalle pihalle Kossen viereen. Nyt Tetu ja Valkki saavat olla ikuisesti yhdessä, kukaan ei enää erota heitä toisistaan. Lepää rauhassa mamman oma kultavauva.